Vuorovedoin vaikuttavuuteen - kohti dialogista toimintakulttuuria digitaalisia ratkaisuja hyödyntäen
Kehitämme lasten, nuorten ja perheiden palveluihin kiinnittyviä monitoimijaisia toimintakulttuureja.
Sujuvoitamme monialaista yhteistyötä sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja opetusalojen (SOTEKO) ammattilaisten välillä.
Lisäämme dialogisuutta ja dialogista vuorovaikutusta yhteistyö- ja asiakaspalvelutilanteissa lasten, nuorten ja perheiden palveluissa sekä tuemme yhteistä oppimista.
Vuorovedoin, dialogisesti, yhdessä
Ajankohtaista
Osallistujat
SOTEKO-ammattilaiset,
LANUPE-asiantuntijat.
Tiimi
Tutustu Vuorovedoin tiimiin
Vuorovedoin
Mistä oikein on kyse?
Haluatko mukaan?
Soitellaan!
Lappi
Niina Romakkaniemi,
Lapin yliopisto
niina.romakkaniemi@ulapland.fi,
040 515 6544
Varsinais-Suomi
Antti Tuomisto,
Turun yliopisto
antti.tuomisto@utu.fi,
040 737 1533
Kansallinen, THL
Katja Sankalahti,
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
katja.sankalahti@thl.fi,
029 524 7468
Dialogisuus
Tarkoittaa ajattelu- ja suhtautumistapaa, maailmankuvaa ja ihmiskäsitystä, jota on määritelty seuraavasti:
Ihminen kohtaa toisen ihmisen persoonana ja avoimesti määrittelemättä häntä etukäteen tai milloinkaan kokonaan omasta näkökulmastaan.
Jokaisella ihmisellä on oma tarinansa; juuret ja ympäristö, jotka vaikuttavat hänen tapaansa tuntea, ajatella ja toimia. Tätä tarinaa tulee kunnioittaa.
Ihminen, jolla on dialoginen suhtautumistapa, suuntautuu toisia kohti uteliaan kiinnostuneena ja avoimena erilaisuudelle. Keskeistä on kyky ja halu jatkuvaan itsereflektioon sekä yhteiseen reflektioon ilman arvottamista. Dialogisuus ei edellytä dialogia mutta dialogi edellyttää dialogisuutta.
Keskeiset teemat
Lisää
dialogisuudesta
ja
dialogisesta toiminta-
kulttuurista
Monitoimijaisuus
Monitoimijaisuus pitää sisällään monihallinnollisuuden, monialaisuuden ja moni-ammatillisuuden.
Monitoimijainen yhteistyö tarkoittaa erilaisten julkisten ja yksityisten toimijoiden ja järjestöjen päättäjien, johdon ja ammattilaisten sekä lasten, nuorten ja perheiden ja heidän läheistensä työskentelyä yhteisesti määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoite määrittelee keitä toimijoita kulloinkin kutsutaan mukaan – kaikki keitä asia koskee.
Lähestymistapa korostaa verkostomaista yhteistyötä, jossa eri tahot jakavat tietoa, resursseja ja asiantuntemusta sekä kokemuksia parantaakseen palveluja ja tukitoimia esimerkiksi lapsille ja heidän perheilleen. Monitoimijainen yhteistyö mahdollistaa kokonaisvaltaisemman, tehokkaamman ja laadukkaamman avun ja tuen. Se myös selkeyttää eri toimijoiden roolia ja vähentää päällekkäistä työtä silloin kun toimijoita on useita.
Yhteiskehittäminen
Yhteiskehittäminen tarkoittaa yhteisten ongelmien ratkaisua tavoitteena löytää kaikkien sidosryhmien tarpeisiin vastaavia palveluita ja toimintamalleja. Sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja opetusalojen (SOTEKO) yhteiskehittämisen kohteena voivat olla esimerkiksi toimintatavat, palvelut sekä tilaratkaisut. Yhteiskehittämistä tehdään sekä organisaatioiden sisällä että organisaatioiden välillä, ja keskeistä kehittämisessä on työntekijöiden näkökulmat ja kokemukset.
Yhteiskehittäminen on prosessi, johon kutsutaan mukaan kaikki olennaiset sidosryhmät, kuten palveluntuottajat, lapset, nuoret, perheet sekä muut toimijat. Lasten, nuorten ja perheiden osallistuminen ja sitouttaminen prosessiin on keskeistä, jotta yhteiset ratkaisut ja palvelut vastaavat aitoihin tarpeisiin. Yhteisten ratkaisujen lisäksi tarkoituksena on edistää tasa-arvoa ja oppimista.
Lisätietoa
ja
lukuvinkkejä