Vuorovedoin vaikuttavuuteen - kohti dialogista toimintakulttuuria digitaalisia ratkaisuja hyödyntäen

Kehitämme lasten, nuorten ja perheiden palveluihin kiinnittyviä monitoimijaisia toimintakulttuureja.

Sujuvoitamme monialaista yhteistyötä sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja opetusalojen (SOTEKO) ammattilaisten välillä.

Lisäämme dialogisuutta ja dialogista vuorovaikutusta yhteistyö- ja asiakaspalvelutilanteissa lasten, nuorten ja perheiden palveluissa sekä tuemme yhteistä oppimista.

Vuorovedoin, dialogisesti, yhdessä

Ajankohtaista

Keräämme kokemuksia monitoimijaisesta yhteistyöstä –
vastaa tästä ja vaikuta!

Osallistujat

SOTEKO-ammattilaiset,
LANUPE-asiantuntijat.

Tiimi

Tutustu Vuorovedoin tiimiin

Vuorovedoin

Mistä oikein on kyse?

 

Haluatko mukaan?

Soitellaan!

Lappi

Niina Romakkaniemi,
Lapin yliopisto
niina.romakkaniemi@ulapland.fi,
040 515 6544

Varsinais-Suomi

Antti Tuomisto,
Turun yliopisto
antti.tuomisto@utu.fi,
040 737 1533

Kansallinen, THL

Katja Sankalahti,
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
katja.sankalahti@thl.fi,
029 524 7468

Dialogisuus

Tarkoittaa ajattelu- ja suhtautumistapaa, maailmankuvaa ja ihmiskäsitystä, jota on määritelty seuraavasti:  

Ihminen kohtaa toisen ihmisen persoonana ja avoimesti määrittelemättä häntä etukäteen tai milloinkaan kokonaan omasta näkökulmastaan.  

Jokaisella ihmisellä on oma tarinansa; juuret ja ympäristö, jotka vaikuttavat hänen tapaansa tuntea, ajatella ja toimia. Tätä tarinaa tulee kunnioittaa.  

Ihminen, jolla on dialoginen suhtautumistapa, suuntautuu toisia kohti uteliaan kiinnostuneena ja avoimena erilaisuudelle. Keskeistä on kyky ja halu jatkuvaan itsereflektioon sekä yhteiseen reflektioon ilman arvottamista. Dialogisuus ei edellytä dialogia mutta dialogi edellyttää dialogisuutta. 

Keskeiset teemat

Lisää

dialogisuudesta

ja

dialogisesta toiminta-
kulttuurista

Monitoimijaisuus

Monitoimijaisuus pitää sisällään monihallinnollisuuden, monialaisuuden ja moni-ammatillisuuden.

Monitoimijainen yhteistyö tarkoittaa erilaisten julkisten ja yksityisten toimijoiden ja järjestöjen päättäjien, johdon ja ammattilaisten sekä lasten, nuorten ja perheiden ja heidän läheistensä työskentelyä yhteisesti määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoite määrittelee keitä toimijoita kulloinkin kutsutaan mukaan – kaikki keitä asia koskee.  


Lähestymistapa korostaa verkostomaista yhteistyötä, jossa eri tahot jakavat tietoa, resursseja ja asiantuntemusta sekä kokemuksia parantaakseen palveluja ja tukitoimia esimerkiksi lapsille ja heidän perheilleen. Monitoimijainen yhteistyö mahdollistaa kokonaisvaltaisemman, tehokkaamman ja laadukkaamman avun ja tuen. Se myös selkeyttää eri toimijoiden roolia ja vähentää päällekkäistä työtä silloin kun toimijoita on useita.

Yhteiskehittäminen

Yhteiskehittäminen tarkoittaa yhteisten ongelmien ratkaisua tavoitteena löytää kaikkien sidosryhmien tarpeisiin vastaavia palveluita ja toimintamalleja. Sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja opetusalojen (SOTEKO) yhteiskehittämisen kohteena voivat olla esimerkiksi toimintatavat, palvelut sekä tilaratkaisut. Yhteiskehittämistä tehdään sekä organisaatioiden sisällä että organisaatioiden välillä, ja keskeistä kehittämisessä on työntekijöiden näkökulmat ja kokemukset.

Yhteiskehittäminen on prosessi, johon kutsutaan mukaan kaikki olennaiset sidosryhmät, kuten palveluntuottajat, lapset, nuoret, perheet sekä muut toimijat. Lasten, nuorten ja perheiden osallistuminen ja sitouttaminen prosessiin on keskeistä, jotta yhteiset ratkaisut ja palvelut vastaavat aitoihin tarpeisiin. Yhteisten ratkaisujen lisäksi tarkoituksena on edistää tasa-arvoa ja oppimista.

Lisätietoa

ja

lukuvinkkejä